Tee lupaus

#STOPkiusaamiselle – yhdessä kiusaamista vastaan

Joidenkin asioiden suhteen on hyvä olla nollatoleranssi. Kiusaaminen on yksi niistä. Sen lisäksi, että ei sorru itse kiusaamaan, on hyvä myös puuttua asiaan, jos näkee jotakuta kiusattavan.

Kampanjan kautta olemme saaneet yli 1 000 koskettavaa tarinaa kiusaamisesta, kiusattuna olemisesta ja kiusaamisesta selviämisestä. Voit kertoa myös oman kokemuksesi.
Lue ja kirjoita tarinoita täällä >>

Tee lupaus

Citycon on jo pitkään tehnyt yhteistyötä nuorison ja nuorison kanssa tekemisissä olevien toimijoiden kuten vartijoiden kanssa. Kauppakeskuksissamme on yhteensä yli 3 000 STOP kiusaamiselle -lupauksen tehnyttä. Liity joukkoon ja anna oma lupauksesi täällä >>

LUE LISÄÄ CITYCONIN TOIMINNASTA NUORTEN KANSSA

Voit jakaa tarinasi nimettömänä, oletpa sitten kiusattu tai kiusaaja. Luethan ensin ohjeet. Somessa voit haastaa kaverisi mukaan kiusaamista vastaan ja julkaista oman kiusaamisen vastaisen kannanottosi käyttämällä #STOPkiusaamiselle. Tehdään yhdessä stoppi typeryydelle!

Kaipaatko apua?

3000/3000

TARINAT

64

symppaa

1 vuosi sitten

Mä tiedän miltä tuntuu olla kiusaajien puolella ja mä tiedän myös miltä tuntuu olla se, joka on tullut kiusatuksi. Kumpikaan ei tunnu kivalta, enkä toivo sitä kenellekkään. Lopetetaan toisemme kiusaaminen, aletaan arvostamaan toisiamme yhä enemmän ja välittämään.

Sonja Aiello

2

symppaa

1 vuosi sitten

Mä oon ollu monta vuotta kiusattu ja kiusaaja. Mun vanhemmat eros ku mä olin yksvuotias, mut ne on edelleen puheväleissä. Mun kummatkin vanhemmat oli matalasti koulutettuja kun mä olin pienempi. Ne ei oikeen tienny miten käsitellä mua. Mä olin päiväkodissa välillä väkivaltainen ja mulla ei ollu oikeen käytöstapoja. Mua syrjittiin siellä sen takia. Vanhemmat ja päiväkodin ohjaajat ei luottanu muhun koska mä valehtelin iha yksinkertasistaki asioista. Me ei paljoo puhuttu vanhempien kanssa mistään. Mä olin myös arka muiden lasten kanssa/en osannu hoitaa kaverisuhteita. Sitte me muutettii Kuopioon ku olin eskarin puolivälissä. Siellä mulla oli kanste perus riitelyä ja vastaavaa ja en oikeen päässy porukoihin. Sitten ykkösellä mä jouduin erityisluokalle, ja siellä oli aika hurja meno. Mä olin aina ollu lahjakas koulussa, mut erityisluokalla koko tunti oli sitä ku kaikki muut jutteli ja huus ja meidän opeki oli aika huono ja seki huus meille ja laitto monesti oppilaita käytävään. Välkillä mun luokkalaiset oli aika väkivaltasia ja se tarttu muhun vähitellen. Sitte joskus kolmosluokan puolessa välissä mä pääsin pois erityisluokalta. Niinä samoina aikoina mun iskä löys uuen tyttöystävän, joka on tässä tarinassa tärkee. No kuitenki siellä normaalilla luokalla mulla meni paremmin ku erityisluokalla. Mutta sen mukana tuli paljon vastoinkäymisiä. Ne mun huonot ja väkivaltaset tavat mitkä olin oppinu vanhalta luokalta siirty suoraan uuelle luokalle ja musta tuli suoraan tosi epäsuosittu. Mun oli myös hankalaa puhua normaalisti tyttöjen kaa ku erityisluokalla ei koskaa ollu yhtää tyttöö ja mä jotenki vaa opin pitämää välii niihin. Mulla rupes muodostumaan kitkaa varsinki yhen mun luokan pojan kanssa. Se ei tykänny siitä et mä aina kommentoin muiden tekemisiä ja valitin niistä opettajille. Joten se rupes syrjimään mua ja yrittämään saaha mut lopettamaan sen käytöksen. Esimerkiks ku pelattii jotai välkällä luokan kaa ni se keksi omia sääntöjä mua vastaan. Ja mä en oikeen tienny mitä tehdä. Sitte se homma rupes menemää siihe että monesti suututtii toisillemme ja mä yritin käydä sen kimppuun. Kaikki oli tietysti sen puolella koska ne oli sen kavereita ja mä olin se outo tyyppi erityisluokalta. Näihin samoihin aikoihin mulla oli myös yks kaveri ja me oltii monesti sen ja sen toisen kaverin kaa. Aina ku me pelattii tai leikittii jotai ni se teki säännöt sillee et sen oikeella kaverilla meni hyvin ja mulla ei niinkään. Mä kävin jo tähän aikaan terapiassa mut se ei tuntunu auttavan paljoo. Mut nyt tulee kuvaan se iskän tyttöystävä. Se näki et meiän perheellä meni tosi huonosti ja se halus auttaa meitä. Joten se rupes opettaa meille et miten puhutaan asioista ja muuta vastaavaa. Se rupes helpottaa tosi paljon. Lopulta mä laitoin välit poikki sen mun "kaverin" kaa. Iskän tyttöystävä ja iskä otti yhteyttä sen mun luokkalaisen pojan vanhempiin ja me sovittiin kaikki. Nykyään mulla on paljon kavereita ja kaikki hyvin. Mä oon itsevarma ja hyvä puhumaan ihmisille.

14V. poika Kuopiosta

24

symppaa

1 vuosi sitten

Mä oon ollut se joka on sulkenut silmät kiusaamiselta. En oo puolustanut heikompia, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Vasta sen jälkeen kun mua on puolustettu, oon tajunnut miten tärkeää se on. Miten hyvä tunne on se, ettet jääkään yksin. Että joku toinen välittää ja on valmis heittäytymään arvostelun kohteeksi, jotta sulla olis parempi olla.

Sara Vanninen

7

symppaa

1 vuosi sitten

En pysty menemään julkisesti uimaan tai olemaan paljastavammissa vaatteissa esim sortseissa ja t-paidalla koska olen muiden mielestä lauta eikä ole muotoja vaikka olen 7lk... en pysty esiintyä tai lukea luokan edessä/kuullen r-vian takia koska kaikki nauraa... miulla on vaaleat kulmakarvat joten en halua mennä kouluun koska kaikki tekee kulmat ja olen silloin erillainen jos en tee ja en halua tehdä kulmia koska kaikkii kiusaa siitä kun näytän niin hömöltä minua haukutaan rumaksi,huoraksi ja syrjitään mutta en tiedä miksi... en halua puhua tästä asiasta vanhemmille... yksi tyttö häpeää kantaa samaa sukunimeä joka on sama mikä minulla...

Kiusattu

2

symppaa

1 vuosi sitten

Oon aina ollu hyvä koulussa. Mua haukuttiin hikeksi, mutta se loppui,koska opin ajattelemaan sen hauskana lempinimenä. Olen pitkä, joten olen kirahvi. Sama juttu kuin äsken. Kiusatuille: MUISTAKAA, ETTÄ NIILLÄ ITSELLÄÄN ON HUONO OLLA. SANO REIPPAASTI VASTAAN, JA TUNGE VÄKISIN HEIDÄN SEURAANSA. Näin minäkin sain sen loppumaan.

😥.

18

symppaa

1 vuosi sitten

Kiusaaminen kohdistuu yleensä aina "erilaisiin" lapsiin/nuoriin. Jos et tykkää tästä tai pukeudu näin tai noin on helppo joutua kiusaamisen kohteeksi. Omat kokemukset kiusaamisesta on ala- sekä yläasteelta. Ala-asteella kiusaaminen äityi niin pahaksi, että vanhempieni tuella vaihdoin koulua takaisin entiseen. Kiusaaminen ehti kestää yli vuoden, jonka aikana minua syrjittiin, haukuttiin ja mielipiteitäni ei kuunneltu. Kyseisen koulun puolesta asiaan suhtauduttiin täysin ala-arvoisesti. Oppilaille järjestettiin keskenään "selvittelyjä", joissa kiusaajat ja kiusattu ohjattiin huoneeseen keskustelemaan ilman aikuista! Eipä ole helppoa siinä kiusattuna 1 vs. 4 tilanteessa yrittää sanoa mitään. Kun vanhempani ottivat yhteyttä kouluun ja kävivät keskustelemassa opettajan sekä rehtorin kanssa, perheellemme ehdotettiin perheterapiaa, koska minussa oli ilmeisesti "jotakin vialla", kun muut lapset kiusasivat minua. Koulun vaihdoin jälkeen minua ei enää kiusattu, mutta yläasteelle siirtyessäni jouduin taas ilkeiden juorujen ja haukkumisen kohteeksi. Tosin tuohon mennessä olin ehtinyt kasvattaa nahkani paksuksi enkä antanut ilkeilijöiden kommenttie häiritä elämääni niin paljon, sillä minulla oli myös omat kaverini toisin kuin entisellä ala-asteellani. Tästä kaikesta minulle on jäänyt arpia, joiden kanssa olen saanut työskennellä nyt aikuisena. Hyvänä esimerkkinä on se, että vasta viime vuosien aikana olen tajunnut että uudet ja tuntemattomat ihmiset eivät automaattisesti vihaa ja halveksu minua, vaikka usein pienen kiusatun minäni aivot minulle vielä joskus väittävät.

mieti tekojesi seurausta

0

symppaa

1 vuosi sitten

Kiusaaminen alkoi jo tarhassa mua jahdattiin ja mua uhattiin että jos ne sais mut kii ne hakkais mut. Eskarissa taas olin yksin leikkimässä sillä kukaan ei halunnut olla kanssani. Ala-asteella kaikki oli hyvin kunnes se alkoi. Must alettiin levittää juorui että olisin hakannu ja kuristannu kavereitani. En tahtonut mennä kouluun tiesin että ne oottaa mua koulun porteilla. Must puhuttiin paskaa selän takana ja haukuttiin oudoks. Sitten kaverit ei enää huomannu mua jäin taas yksin nurkkaan. Aloin käymään kuraattorilla ja psyykkarilla. Yllä-asteella minulle on vihjailtu painostani sillä olen vähän isompi kokoisempi kuin muut jonka takia vähensin syömistä ja toivoin sairastuvani anoreksiaan. Kun äitini pari viikkoa sitten sanoi että syön liian vähän jne. Purskahdin itkuun ja kerroin että kaikki ei ole hyvin. Äitini kertoi että oli huomannut sen. Iloisesta ja yli innokkaasta tytöstä oli tullut masentunut. Mietin itse murhaa ja suunnittelin itsemurha kirjettä. Päädyn ehkä nuoriso neuvolaan tai psykiatriin. Vaikka hullulta se kuulostaa niin haluaisin osastolle jotta minut voitaisiin saada kuntoon. Traumoista ei pääse eroon helpolla. Tämä ei ole normaalia minä en ole normaali. Näin pirteästä ja energisestä minusta tuli masentunut synkkä ja psykopaattinen ihmisiä kohtaan joita vihaan. Kiitos kaikille jotka lukivat minun tarinani. #STOPkiusaamiselle

...

16

symppaa

1 vuosi sitten

Muistan kun kiusaajani pakotti minut kantamaan ylös jyrkkää mäkeä reppua jossa oli kiviä, kun olimme melkein ylhäällä hän kaatoi minut alas, olin 7. Muistan kun kiusaajani uhkasi minua että jos en murra kättäni, niin hän kertoo opettajalle että olin heittänyt häntä kivellä, kun sanoin että se sattuisi liikaa, hän meni ja teki juuri sen minkä lupasi, olin 7. Muistan kun kiusaajani pakotti minut keräämään ämpärillisen kiviä ja jos en tekisi niin, hän kantelisi että pilasin hänen koulutyönsä, kun olin kerännyt tuon ämpärin, hän ja hänen kaverinsa alkoivat heittää kyseisiä kiviä minua päin, olin 8. Tarinani on se että minua on kiusattu henkisesti ja fyysisesti nyt 8 vuotta, ja pahin fyysinen kiusaaminen tapahtui kun olin vasta 7 tai 8. Myöhemmällä iällä kiusaaminen muuttui yhä enemmän haukkumiseksi ja syrjimiseksi ja uhkailu ja potkiminen jäi vähemmälle. Nyt viimeisen vuoden aikana haukkuminen on noussut vielä rivommalle tasolle ja nyt myös perheeni on haukkumisen kohteena. Kiusaajat kertovat päin naamaa kauheita asioita perheestäni jonka jälkeen kääntävät aiheen minuun. Nykyään kiusaaminen sosiaalisessa mediassakin on lisääntynyt, eikä se ole pelkästään ilkeä kommentti tai viesti tai pilakuva...se on myös syrjimistä sosiaalisessa mediassa. Haluan vain lopun tähän, kiitos.

Nainen, 14v

11

symppaa

1 vuosi sitten

Ollaan ystävällisiä ja kunnioitetaan toinen toistamme juuri sellaisina kuin olemme

Minnis💋

5

symppaa

1 vuosi sitten

Eskarissa mua ei otettu koskaan mukaan minnekään , vaikka jotkut oli ollu silleen :joo tuu vaa meijän kaa: muta ei ne ottanu mua leikkiin mukaan. Ykkösellä mun ulko näkö muuttu mustaksi vaatteista. Saatettiin joskus myös kiusata. Sama juttu kakkosella ja kolmosella. Mutta joskus otin itseäni niskasta kiinni ja saatoin laittaa vaikka pinkit housut . Mutta joku kuitenkin sano niistä jotain pahaa.

Miksi?

#STOPKIUSAAMISELLE

Some icons

Katso ketkä kaikki ovat jo mukana!


Kiusaaminen voi jättää kipeät arvet niin kiusatun kuin kiusaajan elämään pitkäksikin ajaksi. Usein puhuminen auttaa. Muiden muassa tubettajat Lakko ja Tuure Boelius kertovat videoilla omista kokemuksistaan ja ennen kaikkea siitä, miten he ovat selvinneet voittajina.
Lue myös some-vaikuttajien omakohtaiset tarinat.

View this post on Instagram

kaupallinen yhteistyö: Citycon Kauppakeskukset Mä oon ollut se, joka on sulkenut silmät kiusaamiselta. En oo puolustanut heikompia, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Koin, että pääsen helpommalla kun käännän pääni ja välttelen vastuuta. Se mitä en tajunnut oli, että käytökselläni tein kiusaamisesta hyväksyttävää. Olin mukana tuottamassa pahaa oloa - toimin arvojeni vastaisesti ja se hävettää. Vasta sen jälkeen kun mua on puolustettu, oon tajunnut miten tärkeää se on. Miten hyvä tunne on se, ettet jääkään yksin. Että joku toinen välittää ja on valmis heittäytymään arvostelun kohteeksi, jotta sulla olis parempi olla. Jos tänäpäivänä kohtaan kiusaamista, pyrin parhaani mukaan puuttumaan siihen. Tapahtuipa se sitten ulkona kaduilla tai somessa. Tapahtuipa se tutulle tai tuntemattomalle. Välillä mietin, että kannattaakohan tässä nyt avata suu ja kuuluukohan tää ees mulle, mutta sit muistan, että mitä menetettävää mulla on? Kiusaaminen kuuluu meille kaikille, jokaisella meillä on oikeus ja vastuu puuttua siihen. Mä haluan olla mukana kitkemässä kiusaamista tästä yhteiskunnasta, eikä se tapahdu sillä että olen hiljaa ja käännän pääni. Jokainen meistä tarvii tukea ja joskus se pieni ele, joka ei vaadi multa kauheesti, voi olla korvaamaton sille toiselle. Käy lukemassa kiusauskokemuksia ja/tai jättämässä omasi osoitteessa stopkiusaamiselle.fi. Storyssa lisää ❤ #stopkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan 📷: @gullichsen

A post shared by SARA TICKLE (@saratickle) on

View this post on Instagram

Kaupallinen yhteistyö Citycon Kauppakeskukset kanssa | Tässä kuvassa puhutaan kiusaamisesta ja siitä, kuinka itse olen ollut aikoinani koulukiusaaja. Kiusaaminen on helppo tapa purkaa pahaa oloa. Ei tarvitse käsitellä omaa kipua, heittää sen vaan eteenpäin. Ihmisillä on vaikeita asioita elämässä, ja kaikilla ei välttämättä ole taitoja käsitellä pahaa oloaan tai ei ole ihmisiä ympärillä auttamassa sen kanssa. Tämä ei tietenkään oikeuta kiusaamiseen. Osa syy kiusaamiseen voi myös olla halu kuulua joukkoon, ja halu kuulua siihen “parempaan” ryhmään mieluummin kuin alistettuun ryhmään. Halutaan nostaa omaa sosiaalista asemaa. Olen miettinyt syitä omalle kiusaamiselleni. Ehkä se oli omaa heikkouttani ja epävarmuuttani, jota yritin piilottaa olemalla kovempi, mitä olin. Ehkä se oli huomion hakemista tai hyväksyntää. Sen tiedän ettei kiusatussa ollut koskaan mitään vikaa. Koen, että turvallisten tilojen luominen, oli kyseessä sitten työpaikat, koulut tai kauppakeskukset, on tärkeässä osassa kiusaamisen lopettamisessa. On meidän kaikkien tehtävä luoda psykologisesti turvallisia tiloja ympärillä oleville ihmisille. Kohdataan ihmiset ihmisinä. Juuri niin kauniina ja keskeneräisinä, mitä he ovat. Kuunnellaan ja nähdään toisemme. Käy myös lukemassa muiden tarinoita kiusaamisesta stopkiusaamiselle.fi saitilta Kuva @yagila #STOPkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan

A post shared by Joonas Pesonen (@pesojoonas) on

Ohjeet

Kerro omin sanoin omakohtainen kokemuksesi kiusaamiseen liittyen. Voit olla kiusattu, kiusaaja, kiusatun äiti/isä, kiusaajan äiti/isä, kiusatun kaveri, kiusaajan kaveri jne. Voit myös kertoa, millä tavoin sinun mielestäsi kiusaamista voisi vähentää.

Muista korrekti kielenkäyttö.

Älä mainitse ketään nimeltä.

Pidätämme oikeuden moderoida tekstejä ja olla julkaisematta sopimattomia sisältöjä.

Sivustomme käyttää evästeitä parhaan käyttökokemuksen takaamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. OK / Lue lisää.