#STOPkiusaamiselle – yhdessä kiusaamista vastaan

Joidenkin asioiden suhteen on hyvä olla nollatoleranssi. Kiusaaminen on yksi niistä. Sen lisäksi, että ei sorru itse kiusaamaan, on hyvä myös puuttua asiaan, jos näkee jotakuta kiusattavan.

Citycon on jo pitkään tehnyt yhteistyötä nuorison ja nuorison kanssa tekemisissä olevien toimijoiden kuten vartijoiden kanssa. Kauppakeskuksissamme on yhteensä yli 3 000 STOP kiusaamiselle -lupauksen tehnyttä. Lisäksi mukaan lähtevät mm. Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello. Liity joukkoon, käydään yhdessä kiusaamista vastaan!

LUE LISÄÄ CITYCONIN TOIMINNASTA NUORTEN KANSSA

Katso ketkä kaikki ovat jo mukana!


Kiusaaminen voi jättää kipeät arvet niin kiusatun kuin kiusaajan elämään pitkäksikin ajaksi. Usein puhuminen auttaa. Muiden muassa tubettajat Lakko ja Tuure Boelius kertovat videoilla omista kokemuksistaan ja ennen kaikkea siitä, miten he ovat selvinneet voittajina.
Lue myös some-vaikuttajien omakohtaiset tarinat.

View this post on Instagram

kaupallinen yhteistyö: Citycon Kauppakeskukset Mä oon ollut se, joka on sulkenut silmät kiusaamiselta. En oo puolustanut heikompia, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Koin, että pääsen helpommalla kun käännän pääni ja välttelen vastuuta. Se mitä en tajunnut oli, että käytökselläni tein kiusaamisesta hyväksyttävää. Olin mukana tuottamassa pahaa oloa - toimin arvojeni vastaisesti ja se hävettää. Vasta sen jälkeen kun mua on puolustettu, oon tajunnut miten tärkeää se on. Miten hyvä tunne on se, ettet jääkään yksin. Että joku toinen välittää ja on valmis heittäytymään arvostelun kohteeksi, jotta sulla olis parempi olla. Jos tänäpäivänä kohtaan kiusaamista, pyrin parhaani mukaan puuttumaan siihen. Tapahtuipa se sitten ulkona kaduilla tai somessa. Tapahtuipa se tutulle tai tuntemattomalle. Välillä mietin, että kannattaakohan tässä nyt avata suu ja kuuluukohan tää ees mulle, mutta sit muistan, että mitä menetettävää mulla on? Kiusaaminen kuuluu meille kaikille, jokaisella meillä on oikeus ja vastuu puuttua siihen. Mä haluan olla mukana kitkemässä kiusaamista tästä yhteiskunnasta, eikä se tapahdu sillä että olen hiljaa ja käännän pääni. Jokainen meistä tarvii tukea ja joskus se pieni ele, joka ei vaadi multa kauheesti, voi olla korvaamaton sille toiselle. Käy lukemassa kiusauskokemuksia ja/tai jättämässä omasi osoitteessa stopkiusaamiselle.fi. Storyssa lisää ❤ #stopkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan 📷: @gullichsen

A post shared by SARA TICKLE (@saratickle) on

View this post on Instagram

Kaupallinen yhteistyö Citycon Kauppakeskukset kanssa | Tässä kuvassa puhutaan kiusaamisesta ja siitä, kuinka itse olen ollut aikoinani koulukiusaaja. Kiusaaminen on helppo tapa purkaa pahaa oloa. Ei tarvitse käsitellä omaa kipua, heittää sen vaan eteenpäin. Ihmisillä on vaikeita asioita elämässä, ja kaikilla ei välttämättä ole taitoja käsitellä pahaa oloaan tai ei ole ihmisiä ympärillä auttamassa sen kanssa. Tämä ei tietenkään oikeuta kiusaamiseen. Osa syy kiusaamiseen voi myös olla halu kuulua joukkoon, ja halu kuulua siihen “parempaan” ryhmään mieluummin kuin alistettuun ryhmään. Halutaan nostaa omaa sosiaalista asemaa. Olen miettinyt syitä omalle kiusaamiselleni. Ehkä se oli omaa heikkouttani ja epävarmuuttani, jota yritin piilottaa olemalla kovempi, mitä olin. Ehkä se oli huomion hakemista tai hyväksyntää. Sen tiedän ettei kiusatussa ollut koskaan mitään vikaa. Koen, että turvallisten tilojen luominen, oli kyseessä sitten työpaikat, koulut tai kauppakeskukset, on tärkeässä osassa kiusaamisen lopettamisessa. On meidän kaikkien tehtävä luoda psykologisesti turvallisia tiloja ympärillä oleville ihmisille. Kohdataan ihmiset ihmisinä. Juuri niin kauniina ja keskeneräisinä, mitä he ovat. Kuunnellaan ja nähdään toisemme. Käy myös lukemassa muiden tarinoita kiusaamisesta stopkiusaamiselle.fi saitilta Kuva @yagila #STOPkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan

A post shared by Joonas Pesonen (@pesojoonas) on

Voit jakaa tarinasi nimettömänä, oletpa sitten kiusattu tai kiusaaja. Luethan ensin ohjeet. Somessa voit haastaa kaverisi mukaan kiusaamista vastaan ja julkaista oman kiusaamisen vastaisen kannanottosi käyttämällä #STOPkiusaamiselle. Tehdään yhdessä stoppi typeryydelle!

Kaipaatko apua?

3000/3000

TARINAT

16

symppaa

11 kuukautta sitten

Mua on kiusattu yläasteelta ammattikouluun asti ja eli noin 6-7 vuotta. Nyt siitä on jo aikaa noin 7 vuotta mutta edelleen on jälkiä jäänyt ja osittain se vaikeuttaa luottamusta ja elämää. Olin siis hieman muita hitaammin kehittynyt ja tarvitsin paljon tukea koulussa, olin myös erilainen kuin muut "outolintu" syrjitty, haukuttu. Lähinnä henkisesti kiusattu. Kukaan ei halunnu tehdä ryhmätöitä yhdessä tai olla välitunneilla. Olisi hyvä jos opetettaisi että kaikki on samanarvoisia vaikka olisi minkälainen ihminen ulkonäöltään. Kaikkia pitäisi kunnioittaa ja edes kokeilla tulla toimeen.

Ikuinen lapsi

0

symppaa

11 kuukautta sitten

Kun pääsin seiskalle kiusaaminen alko musta puhuttiin pahaa, mulle naureskeltiin, ei otettu mukaan. Omalla luokalla ei ollut koko 7-9 lk ketään kavereita olin ihana yksin. Kuulin kerran ylä asteella, kun joku luokan tyttö sanoi ”jouduit istumaan lippu liisan viereen.” Eli semmosesta kun paidassa oleva lippu näkyy niin kiusattiin. Sain kuulla mun hoikkuudesta paljon, sillä olen aina ollut hoikka. Ysi luokan jälkeen hain kymppi luokalle, jossa kavereina oli vain poika, sillä tytöt hylki mua. Kymppi luokan jälkeen menin lukioon, josta sain kavereita mutta he eivät pidä enää yhteyttä. Lopetin lukion kesken ja hain ammattikouluun matkailulle. Nyt mulla on kaikki hyvin ja oon saanu sieltä mun parhaat ystävät. Haluun sanoo et kiusaaminen on todella väärin ja siitä jää pahat arvet. Muistan, kun vielä viime vuonna käsittelin ylä asteen aikoja psykiatrilla. En vieläkään pysty luottamaan ihmisiin kunnolla. Pelkään aina, että musta puhutaan pahaa. Mut mulla on maailman ihanimmat kaverit, ystävät sekä poikaystävä keiden avulla olen jaksanut.

Pahat arvet

2

symppaa

11 kuukautta sitten

5lk, ekan kerran kiusattiin 7lk toisen kerran (asiasta kerroin ja asia hoidettiin) 8luokan kevät oli hirveä, joka päivä nävittiin ja huudeltiin kaikkea mitä ei ollu totta, en kertonut kellekään ja tää jätti syvät arvet. Kaverit ovat huomanneet että oon välil aika itsetuhoinen en vieläkään kertonut ja asia on vielä tänä päivänäkin pimennossa. 9lk taas alkoi siitä kerroin ja siinä oli jo poliisitkin mukana ja se saatiin loppumaan.

Stu

0

symppaa

11 kuukautta sitten

Ala-asteella eräs poika uhkaili hakkaavansa mut, jos en tekisi tiettyjä asioita. Pelkäsin häntä, vaikka hän ei koskaan toteuttanut uhkauksiaan kun kieltäydyin asioista. Olen myös koko ikäni kokenut olevani syrjitty, koska olen hiljainen ja ujo persoona. Tuskin kaikki edes tiesivät syrjivänsä ja vaikka siihen tottui, silti se sattui. Yläasteella minusta tuli kiusaaja, syrjin erästä tyttöä joka halusi olla koko ajan minun ja kaverini kanssa, vaikka emme halunneet olla hänen kanssaan. Myöhemmällä iällä olen kyllä katunut tekoani ja pyytänyt anteeksi häneltä, mutta silloin oli vaikea keksiä mitä tehdä tuollaisessa tilanteessa loukkaamatta toista. Tänäkin päivänä koen verbaalista kiusaamista harrastuksessani vanhemmilta miehiltä "läppinä", koska olen nainen eikä vahvuuteni ole voimakkuus. Huomaan, että kiusaaminen on tehnyt minusta varautuneen ja hiljaisen persoonan etenkin uusissa porukoissa. Toivon, että kiusaaminen loppuisi eikä kenenkään tarvitsisi elää kantaen arpia, jotka muut ovat aiheuttaneet.

PikkuNasu

32

symppaa

11 kuukautta sitten

kaikki alko siitä ku menin ykkös luokalle, meidän luokassa oli yks poika joka haukkui minua läskiksi. menin silti iloisena kouluu mut sit se alko mennä sellaseks et en vaa halunnu mennä enää, se jatkui tähän päivään asti kunnes tänään mä vaan huusin sille et ”sä et mua enää hauku mua! et ikinä, tai kadut!” ja tein itse vähän väärin koska hän haukkui minua vielä senkin jälkeen esim lehmäksi ja läskiksi ja muilla nimilla. eli mulla meni vaa nii hermo et tönäsin sen ihan täysiä maahan koska sillo mietin vaa ”mua ei hauku enää kukaa!” ja tosiaan olen viilellyt sen takia ja halunnu tappaa itseni mutta tänään päätin tehdä sille stopin. älä anna ikinä kenenkään haukkua sua! vaikka sust ei tuntuiskaa nyt silt et ”oon iha surkee” nii hei just sinä siellä oot maailman upein ihminen!❤️

kiusattu

5

symppaa

11 kuukautta sitten

Mua on kiusattu painoni takia. Sitä ei moni tiedä, että painoni alkaessa nousta olin juuri aloittanut lääkityksen erääseen sairauteen. Nämä lääkkeet saivat aikaan painon nousun. En pärjää ilman lääkitystä, enkä voi sairaudelle mitään. Kaipaan aikaa, kun uskalsin olla oma itseni: sosiaalinen, puhelias, äänekäs. Nykyään en tykkää tulla huomatuksi. Kaipaan aikaa, kun uskalsin pukeutua lyhyisiin ja kireisiin vaatteisiin, tuntien itseni hyvännäköiseksi. Kaipaan rannalla käymistä. Kaipaan elämää, kun pystyin olla julkisilla paikoilla pelkäämättä kamalia paniikki-&ahdistuskohtauksia, joita joskus saan. Kaipaan itseäni.

haluanuskaltaa

2

symppaa

11 kuukautta sitten

Olin koko peruskouluajan kiusattuna. Ne yhdeksän vuotta yksinjäämistä ja selkäänpuukotusta jätti todella isot arvet ja traumat. Oon aina ollu se ruma ja läski. Aina se outo. Oon taistellu oman pääni kanssa, yrittäny lähteä tästä maailmasta monesti. Siitä on nyt viisi vuotta, enkä mä vieläkään kykene menemään kouluun. En tuu varmaan koskaan saamaan peruskoulun jälkeistä koulutusta näiden haavojen takia. Mun elämä murskattiin. Mut mä yritän. Itteni takia. Joka päivä mä joudun käymään taisteluita mun pään sisällä ja jankkaamaan positiivisia asioita, sillä kun yhdeksän vuotta kuulee pelkkää pahaa itsestään, siihen alkaa uskomaan. Jos sulla on millään tavalla sama tilanne tai muuten vaan paha olla; taistele. Ittes takia. Älä luovuta. Oot arvokas ja hyvä ihminen.

Ehkä tää vielä joskus tästä.

6

symppaa

11 kuukautta sitten

Mua kiusattiin mun erilaisuuteni takia. Olen ollut aikoinaan kiusaaja mut lopetin sen koska ymmärsin ettei se ole oikein. Ylä-asteella mun tie omaan luokkaan tukittiin laittamalla jalat eteen etten pääsisi kulkemaan eteenpäin. Jouduin aina kävelemään opettajani takana et pääsen omaan luokkaan. Olin hiljainen koska en uskaltanut aikaista suutani ja kertoa et nua kiusattiin. Kotona mulla meni huonosti ja jouduin muuttamaan toiselle paikkakunnalle kouluun kesken lukuvuoden. Kiusaaminen jatkui myös toisessa koulussa jossa kävin ylä-asteen loppuun. Sain kyllä kavereita mut tunsin aina olevani yksin ja sen etten oikein sopinut uuteen kaveriporukkaan. Eräs kiusaajista oli ala-asteen rehtorin tytär joka oli kaunis. Hän ja hänen kaveriporukkansa kiusasi hyvin paljon ja muutuin entistä hiljemmaksi. Olisin halunnut sanoa kouluni rehtorille et mua kiusataan mut kaverit kielsi ja sanoivat ettei se auttaisi asiaa, kiusaaminen jatkuisi senkin jälkeen. Itkin monta yötä ja mietin mikä mussa on oikein vikana, miks mua pitää kiusata, mitä pahaa olen tehnyt. Olimme teksti liity on tunnilla kun huomasin et rehtorin tytär ja hänen kaveriporukkansa suunnittelevat jotain. He olivat tappaneet muurahaisen, kietoneet sen teipin ympärille ja kirjoittaneet teipin päälle avaa ja nauti. He olivat laittaneet sen mun kenkääni. En voinut sanoa mitään sillä tiesin ettei se auttaisi. Valmistuttuani menin ammattiopistoon opiskelemaan merkonomiksi jossa kiusaaminen jatkui. Yritin olla välittämättä mut se jätti syvät arvet. Sen jälkeen hain toiseen ammattikouluun mikä oli erityisammattikoulu. Kiusaaminen jatkui sielläkin ja se oli tuskaista ja raastavaa. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ennen kesälomaa selailin instagramia ja huomasin et yksi entisistä koulukiusaamista oli laittanu seuraamispyynnön. Järkytyin sillä muistin mitä hän oli tehnyt. Viisi vuotta oli kulunut ylä-asteen kiusaamistilanteesta. Vastasin hänen pyyntöönsä ja laitoin viestiä. Pelkäsin että hän jatkaisi kiusaamista mut ei, hän ei enää kiusannut. Löysin toisen kiusaajani instasta ja laitoin viestiä missä pyysin anteeksi omaa käyttäytymistäni. Hän vastasi ettei mun tarvitse pyytää mitään anteeksi. Mua alkoivat seuraamaan entiset luokkakaverit ja olen ihmetellyt mikä sai heidät seuraamaan mua ja jättämään kiusaamisen. Olen kuitenkin iloinen et osa kiusaajistani enää kiusaa mua. Olisin halunnut olla heidän kaverinsa ylä-asteella mut parempi näin aikuisiällä on haudata sotakirveet ja olla kavereita. Toivoisin että loput kiusaajistani voisivat pyytää anteeksi ja olla kavereitani. Vaikka kiusaaminen on jättänyt muhun syvät arvet niin olen ylpeä itsestäni mitä olen elämässäni tähän asti saavuttanut ja minkälainen olen. Toivottavasti osaan olla vertaistukena muille kiusatuille ja näyttää et kaikesta selviää kun on oma tahto näyttää muille minkälainen itse todellisuudessa on😊😊

#STOPkiusaamiselle

4

symppaa

11 kuukautta sitten

Meijän luokan yks tyttö aina sanoo et oon vauva kun käytän kurahousuja ja dissaa mun pukeutumista ja se meijän luokkalainen on ite 10 ja luulee olevansa joku 14 eikä ees käytä kypärää kun pyöräilee haukkuu mua joka päivä

Pätkä poika

22

symppaa

1 vuosi sitten

Minua alettiin kiusaamaan 2 luokalla alakoulussa. Ensiksi se oli syrjimistä ja ei otettu mukaan juttuihin. 3-4 luokalla siihen sitten alkoi mukaan tulla fyysinen kiusaaminen tönittiin ja haukuttiin ja arvosteltiin ja vietiin tavaroita. 5-6 luokalla se fyysinen kiusaaminen vaan paheni pahenemistaan ja aina kun siihen puututtiin niin se paheni. 7 luokalla yläkoulussa kiusaaminen oli sitten jo tosi pahaa, joka päivä hakattiin ,tönittiin, lyötiin, potkittiin ja haukuttiin ja kiusattiin myös netissä. Se sitten pilasi mun koe numeroita ja opiskelujani. Se sai mut masentuneen ja pelkäsin oikeesti tosi paljon tulla kouluun joka päivä ja ilta itkin ja en meinannut jaksaa. 8 luokalla vaihdoin muuton takia toiseen kouluun jossa mua syrjitty on ja jätettiin ulkopuolelle luokasta. 9 luokalla sama jatkui vielä kuin kasi luokalla. Sain suoritettua peruskoulun ja lähdin ammattikouluun. Ammattikoulussa mua ei enään kiusattu ja sain ihania ystäviä. Mun numerot olivat luokan parhaimmista arvosanoista. Voitin yhdet meidän ammatin kilpailut vuonna 2017 joka sai mut luottamaan itseeni ja siihen että mä oon hyvä ja taitava ja että elämä ei aina ole huonoa.

Muu, 19v

#STOPKIUSAAMISELLE

Some icons

Ohjeet

Kerro omin sanoin omakohtainen kokemuksesi kiusaamiseen liittyen. Voit olla kiusattu, kiusaaja, kiusatun äiti/isä, kiusaajan äiti/isä, kiusatun kaveri, kiusaajan kaveri jne. Voit myös kertoa, millä tavoin sinun mielestäsi kiusaamista voisi vähentää.

Muista korrekti kielenkäyttö.

Älä mainitse ketään nimeltä.

Pidätämme oikeuden moderoida tekstejä ja olla julkaisematta sopimattomia sisältöjä.

Sivustomme käyttää evästeitä parhaan käyttökokemuksen takaamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. OK / Lue lisää.