#STOPkiusaamiselle – yhdessä kiusaamista vastaan

Joidenkin asioiden suhteen on hyvä olla nollatoleranssi. Kiusaaminen on yksi niistä. Sen lisäksi, että ei sorru itse kiusaamaan, on hyvä myös puuttua asiaan, jos näkee jotakuta kiusattavan.

Citycon on jo pitkään tehnyt yhteistyötä nuorison ja nuorison kanssa tekemisissä olevien toimijoiden kuten vartijoiden kanssa. Kauppakeskuksissamme on yhteensä yli 3 000 STOP kiusaamiselle -lupauksen tehnyttä. Lisäksi mukaan lähtevät mm. Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello. Liity joukkoon, käydään yhdessä kiusaamista vastaan!

LUE LISÄÄ CITYCONIN TOIMINNASTA NUORTEN KANSSA

Katso ketkä kaikki ovat jo mukana!


Kiusaaminen voi jättää kipeät arvet niin kiusatun kuin kiusaajan elämään pitkäksikin ajaksi. Usein puhuminen auttaa. Muiden muassa tubettajat Lakko ja Tuure Boelius kertovat videoilla omista kokemuksistaan ja ennen kaikkea siitä, miten he ovat selvinneet voittajina.
Lue myös some-vaikuttajien omakohtaiset tarinat.

View this post on Instagram

kaupallinen yhteistyö: Citycon Kauppakeskukset Mä oon ollut se, joka on sulkenut silmät kiusaamiselta. En oo puolustanut heikompia, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Koin, että pääsen helpommalla kun käännän pääni ja välttelen vastuuta. Se mitä en tajunnut oli, että käytökselläni tein kiusaamisesta hyväksyttävää. Olin mukana tuottamassa pahaa oloa - toimin arvojeni vastaisesti ja se hävettää. Vasta sen jälkeen kun mua on puolustettu, oon tajunnut miten tärkeää se on. Miten hyvä tunne on se, ettet jääkään yksin. Että joku toinen välittää ja on valmis heittäytymään arvostelun kohteeksi, jotta sulla olis parempi olla. Jos tänäpäivänä kohtaan kiusaamista, pyrin parhaani mukaan puuttumaan siihen. Tapahtuipa se sitten ulkona kaduilla tai somessa. Tapahtuipa se tutulle tai tuntemattomalle. Välillä mietin, että kannattaakohan tässä nyt avata suu ja kuuluukohan tää ees mulle, mutta sit muistan, että mitä menetettävää mulla on? Kiusaaminen kuuluu meille kaikille, jokaisella meillä on oikeus ja vastuu puuttua siihen. Mä haluan olla mukana kitkemässä kiusaamista tästä yhteiskunnasta, eikä se tapahdu sillä että olen hiljaa ja käännän pääni. Jokainen meistä tarvii tukea ja joskus se pieni ele, joka ei vaadi multa kauheesti, voi olla korvaamaton sille toiselle. Käy lukemassa kiusauskokemuksia ja/tai jättämässä omasi osoitteessa stopkiusaamiselle.fi. Storyssa lisää ❤ #stopkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan 📷: @gullichsen

A post shared by SARA TICKLE (@saratickle) on

View this post on Instagram

Kaupallinen yhteistyö Citycon Kauppakeskukset kanssa | Tässä kuvassa puhutaan kiusaamisesta ja siitä, kuinka itse olen ollut aikoinani koulukiusaaja. Kiusaaminen on helppo tapa purkaa pahaa oloa. Ei tarvitse käsitellä omaa kipua, heittää sen vaan eteenpäin. Ihmisillä on vaikeita asioita elämässä, ja kaikilla ei välttämättä ole taitoja käsitellä pahaa oloaan tai ei ole ihmisiä ympärillä auttamassa sen kanssa. Tämä ei tietenkään oikeuta kiusaamiseen. Osa syy kiusaamiseen voi myös olla halu kuulua joukkoon, ja halu kuulua siihen “parempaan” ryhmään mieluummin kuin alistettuun ryhmään. Halutaan nostaa omaa sosiaalista asemaa. Olen miettinyt syitä omalle kiusaamiselleni. Ehkä se oli omaa heikkouttani ja epävarmuuttani, jota yritin piilottaa olemalla kovempi, mitä olin. Ehkä se oli huomion hakemista tai hyväksyntää. Sen tiedän ettei kiusatussa ollut koskaan mitään vikaa. Koen, että turvallisten tilojen luominen, oli kyseessä sitten työpaikat, koulut tai kauppakeskukset, on tärkeässä osassa kiusaamisen lopettamisessa. On meidän kaikkien tehtävä luoda psykologisesti turvallisia tiloja ympärillä oleville ihmisille. Kohdataan ihmiset ihmisinä. Juuri niin kauniina ja keskeneräisinä, mitä he ovat. Kuunnellaan ja nähdään toisemme. Käy myös lukemassa muiden tarinoita kiusaamisesta stopkiusaamiselle.fi saitilta Kuva @yagila #STOPkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan

A post shared by Joonas Pesonen (@pesojoonas) on

Voit jakaa tarinasi nimettömänä, oletpa sitten kiusattu tai kiusaaja. Luethan ensin ohjeet. Somessa voit haastaa kaverisi mukaan kiusaamista vastaan ja julkaista oman kiusaamisen vastaisen kannanottosi käyttämällä #STOPkiusaamiselle. Tehdään yhdessä stoppi typeryydelle!

Kaipaatko apua?

3000/3000

TARINAT

4

symppaa

7 kuukautta sitten

Mä kerran huomasin kun mun kaveria Kiusattiin. Niin menin puolustamaan sitä. Sit sanoin sille kiusaajalle että se ei saa kiusaa sitä mun kaveria. Sit siihen tuli opettaja paikalle ja sit se kiusaaminen loppu

....

4

symppaa

7 kuukautta sitten

jos sua kiustaan, kannattaa kertoa jollkkein luotettavalle(itse kerroin parille kaverille) ÄLÄ ikinä ryhdy viiltelemään, oikeesti jos se käy milessä kerro vanhemmallesi tai jollekkin luotettavalle. ÄLÄ missään nimessä tee itsemurhaa,se ei ole ratkaisu mihinkään(myönnän olen miettinyt, mutta päätynyt olemaan tekemättä ajattelen kavereita,vanhempia, mitä sillon jäis tekemättä jne.) en ole hyvä tsemppaamaan, mutta yritän. kannattaa ajatella positiivisesti! mä ainakin yritän. aluksi mä vaan annoin niiden mennä korvasta toiseen ja ulos, mutta kun se pahentu en pystyny ja kerroin kaverille ja se onneksi helpotti:) kannattaa rohkeasti mennä puolustamaan kiusattuja ja ryhtyä kaveriksi. yritä olla rohkea,positiivinen jne. että saisit kaverin. jos joku sen tekeminen hämmästyttää KYSY! mikään muu ei auta kuin kysyä,että miksi teet näin.

tsemppiä

20

symppaa

7 kuukautta sitten

Kun olin ala-asteella, kaksi tyttöä lähetti minulle tekstiviestejä, joissa jokaisesta nimeni kirjaimesta oli kirjoitettu samalla kirjaimella alkava haukkumasana. Kiusaaminen ei kohdistunut minuun aktiivisena ja jatkuvana, mutta satunnaiset solvaukset ja ulkopuolelle jättämiset vaikuttivat vääjäämättä itsetuntoon. Myöskään minulla ei ollut lapsena rohkeutta tai kykyä puuttua tilanteisiin, joissa näin muita kiusattavan. Juuri sen takia kiusaamisesta täytyy puhua - jotta saisimme keinoja, joilla kiusaamiseen voidaan puuttua. Se on meidän aikuisten vastuulla.

Minja Koskela

8

symppaa

7 kuukautta sitten

Sori tulee olee tosi sekava kun en muista tarkalleen asioita. Mun kiusaaminen alko eskarista. Eskarissa nua ruvettiin haukkuu. Mulla on 1-4 ihan unholassa. En muista mitään, mutta kuitenkin kiusattiin se koko aika. Niin fyysisesti kuin henkisesti. En tule mistään n terveestä perheestä. Olen käynyt puhumassa ongelmista koulukuraattorin ja koulu spykologin luona. Minua kiusattiin mun painon, ulkonäön ja koska olin hyvä koulussa. Mutta muistan, että vitosella alko seläntakana puhuminen ja kiusaaminen oli aikalailla kaikkien meidän luokkalaisten osalta. En ole saanut yhtään hyvää ystävää. Kaikki kaverit oli feikkei. Mutta kun pääsin ylä-asteelle tänä syksynä kiusaaminen loppui, koska en halunnut ketään entisestä koulusta ihmisiä. Eli aloitin koulun puhtaalta pöydältä. Taas alkaa kuraattorin luona käynnit itsetuntoni takia.

kiusattu - _-

7

symppaa

6 kuukautta sitten

Monesti entiset kiusatut kääntyvät kiusaajiksi lieventääkseen omaa pahaa oloaan, ja monesti sitä ei aina tajuta, kun käsitellään kiusaamistilanteita. Myös kiusaajia pitää auttaa!

;)

4

symppaa

7 kuukautta sitten

terve. niinkuin nimimerkki sanoo, en tiedä olenko mitään niistä kategorioista mihin kirjoittajan pitäisi kuulua, mutta antakaa kun selvennän omia kokemuksia. oon kirjoitushetkellä 16 ja kerron nyt teille vähän mitä teidän ei pitäisi minun kohdalta matkia. ei koskaan. noniin, en oo koskaan tulkinnut mun kiusaamista (semmoista etäistä, nimittelyä, syrjimistä, somessa jne.) oikeaksi sellaiseksi. jätin sen kaiken vain huomioimatta ja se kipu mitä siitä aiheutui on edelleen siellä samassa pienessä pullossa, joka kuuluisi aina olla tyhjä. jos ette ymmärtäny metaforaa, niin tarkoitan, että oon survonu kaikki ikävät tunteet ja kivut sisälle tekemättä niille mitään, koska ajattelin niiden olevan hyödyttömiä ja aikaa vieviä. noh, vuodet vierii ja huomaan kuinka alan enemmän ja enemmän välittämään niistä pikkuasioista joita mulle sanotaan tai niistä asenteista joilla mua kohtaan käyttäydytään. temperamentti kasvaa ja joskus jopa huusin täyttä kurkkua keskellä kaikkia ja säikäytin kaverinikin. joskus oon jopa pientä väkivaltaa käyttänyt, johon kukaan ei sanonut mitään. vielä voisin mainita että olen transsukupuolinen ja kun vihdoin uskalsin tulla ulos somessa, sellainen hyväksyttävä uteliaisuus kääntyi typeräksi asenteeksi ja haukkuvaksi. menetin jälleen malttini ja pistin vastaan, hieman ilkeästi ja selkeästi ärsyyntyneenä. (käyttäisin rivompia sanoja, mutta ehkä en tällä kertaa.) annoin asiat taas olla ja survoin ne kuin kurkusta alas. antaa olla. ei niistä tarvi välittää. (kyllä tarvii. älkää ikinä ajatelko näin.) tänä vuonna yritän päästä uudelleen psykologin tai psykiatrin juttusille, koska ei näytä olevan kaikki kunnossa. sen pullon sisältö on jo niin valtava, ettei se kestä kauaa. (sanoin uudelleen, koska olen ennenkin ollut, mutta valehtelin olevani kunnossa. tiedän. älkää tehkö näin.) kaikki on muuten hyvin, tällä hetkellä ei ole kiusaamistapauksia lähipiirissä ja olen iloinen siitä, mutta tarviin vielä apua päästäkseni takaisin onnellisuuteen, joka minulta on vuosi vuodelta viety aina pieni osa kerrallaan. kiitos jos jaksoitte tänne asti ja kuulkaa mua tässä vielä, älkää tehkö samoja virheitä, menkää AINA kertomaan kelle tahansa joihin te luotatte. kaikki menee hyvin. mä lupaan että kaikki kääntyy parhain päin. kiitos taas ja tsemppiä jokaiselle, missä meettekin.

tietämätön

15

symppaa

7 kuukautta sitten

Miulle sanottiin ei pahal mut ei haluta olla sun kanssa. Se teki kipeetä ja sattu.

Nainen

6

symppaa

7 kuukautta sitten

Eli mun syrjiminen on kesti noin kolme vuotta.Eka muistikuva ekasta kiusaamis jutuista oli se kun luokkatoverini haukkui vaatteitani.Sitten yhtenä päivänä hän sanoi että hän ei voi olla koska hänen piti siivota huone.Yllättäen kaverini kertoi että tänä ihminen oli ollut hänen kanssaan.Kolmen vuoden aikana oli ollut silleen että minua ei voitu ottaa mukaan mihinkään kaverikuviin, en voinut olla heidän kanssaan vapa-ajalla. Kun mainitsin siitä että mua harmittaa vähän yks asia toiselle keverilleni hän oli kertonut näille khalle ilkeälle kaverilleni. Nämä kqksi kaveria kysyi että mikä harmittaa ja vastasin kohteliaasti että en tiedä haluanko kertoa sitä koska se on minun henkilökohtainen asia. Sitten seuraavana päivänä ne laittoivat viestiä että hankisin huomiota ja muutenkin puhui ilkeästi minulle.Kun me tehtiin ryhmätöitä kuviksessa niin taas ne kaksi ihmistä ei halunnut ottaa minua mukaan vaikka olisin mahtunut siihen ryhmään. Ja toinen kuvis kerta jolloin oisi pitänyt ottaa kuva kaverista niin heti kun heidän olisi pitänyt ottaa minusta kuva niin ei muka ehtinyt enään ottaa sitä kuvaa.He tiestivät että perheeni ei ollut mistään rikkaimmasta päästä mutta silti he elvistelivät heidän vaatteillaan ja kysyivät kokoajan toisiltaan että paljon toi makso? Yhtenä päivänä sanoin näille tyypeille että en halua olla tekemisissä heidän kanssaan koska he syrjivät. Olin siis antanut heille monta mahdollisuutta. He sanoivat että minä olisin tehnyt väärin ja että koska ärsyynnyn helposti niin he voivat syrjiä minua? Olen kuitenkin jo päässyt noista jutusta pois enkä ole sen kummemmin noita ihmisiä jotka syrji minua niin nähnyt (kaikki tapahtui kun olin ala-asteella)

Luokkatoverini syrjivät ala-asteella

7

symppaa

7 kuukautta sitten

En tiedä miksi mutta yläasteella mua kiusattiin ja se oli hirveää aikaa. Kävelin tietyn porukan ohi ketkä nauro mulle tai haukkui ihan mun fyysistä ulkomuotoa ja ulkonäköö, sano teinipelleks haukku lihavapyllyks ja pilkkas mua mun aikana ja menin aika ihan noloks. Pari vuotta kesti ja rupes viha yltyyn että musta vielä tulee jotain jos oon kerran niin nolon näkönen. Itseni mielestä olin tuolloin tyytyväinen ja edelleen olen ja teki vain pahaa kun ihmiset nauro ja kiusas sua ilman syytä. En ymmärtänyt miksi edes. Mulla oli vaan muutama kaveri ja olin aika hiljanen ja ujo, sillon kun paraskaveri oli koulusta poissa oli hirveetä mennä kouluun. Kiersin tietyt käytävät missä yläasteen kovikset oli ja ruokalaan en uskaltanu mennä koko yläaste aikana syömään kuin ehkä kaks kertaa vaikka nälkä olo kova. Sielä joutu kulkeen ilman takkia ja ihmiset katto mua vielä enemmän. En vieläkään tiedä miks mut otettiin silmätikuks koska en mikään lihavakaan ollut ja enemmän mua kiusas tytöt. Kun yläaste loppui vaihdoin paikkakunnalta pois toiselle paikkakunnalle lukioon enkä katunut. Sain ystäviä ja kouluvuodet olivat mitä parhaimpia.

Pienestäkaupungista

5

symppaa

7 kuukautta sitten

Eskarissa mua ei otettu koskaan mukaan minnekään , vaikka jotkut oli ollu silleen :joo tuu vaa meijän kaa: muta ei ne ottanu mua leikkiin mukaan. Ykkösellä mun ulko näkö muuttu mustaksi vaatteista. Saatettiin joskus myös kiusata. Sama juttu kakkosella ja kolmosella. Mutta joskus otin itseäni niskasta kiinni ja saatoin laittaa vaikka pinkit housut . Mutta joku kuitenkin sano niistä jotain pahaa.

Miksi?

#STOPKIUSAAMISELLE

Some icons

Ohjeet

Kerro omin sanoin omakohtainen kokemuksesi kiusaamiseen liittyen. Voit olla kiusattu, kiusaaja, kiusatun äiti/isä, kiusaajan äiti/isä, kiusatun kaveri, kiusaajan kaveri jne. Voit myös kertoa, millä tavoin sinun mielestäsi kiusaamista voisi vähentää.

Muista korrekti kielenkäyttö.

Älä mainitse ketään nimeltä.

Pidätämme oikeuden moderoida tekstejä ja olla julkaisematta sopimattomia sisältöjä.

Sivustomme käyttää evästeitä parhaan käyttökokemuksen takaamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. OK / Lue lisää.