#STOPkiusaamiselle – yhdessä kiusaamista vastaan

Joidenkin asioiden suhteen on hyvä olla nollatoleranssi. Kiusaaminen on yksi niistä. Sen lisäksi, että ei sorru itse kiusaamaan, on hyvä myös puuttua asiaan, jos näkee jotakuta kiusattavan.

Citycon on jo pitkään tehnyt yhteistyötä nuorison ja nuorison kanssa tekemisissä olevien toimijoiden kuten vartijoiden kanssa. Kauppakeskuksissamme on yhteensä yli 3 000 STOP kiusaamiselle -lupauksen tehnyttä. Lisäksi mukaan lähtevät mm. Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello. Liity joukkoon, käydään yhdessä kiusaamista vastaan!

LUE LISÄÄ CITYCONIN TOIMINNASTA NUORTEN KANSSA

Katso ketkä kaikki ovat jo mukana!


Kiusaaminen voi jättää kipeät arvet niin kiusatun kuin kiusaajan elämään pitkäksikin ajaksi. Usein puhuminen auttaa. Muiden muassa tubettajat Lakko ja Tuure Boelius kertovat videoilla omista kokemuksistaan ja ennen kaikkea siitä, miten he ovat selvinneet voittajina.
Lue myös some-vaikuttajien omakohtaiset tarinat.

View this post on Instagram

kaupallinen yhteistyö: Citycon Kauppakeskukset Mä oon ollut se, joka on sulkenut silmät kiusaamiselta. En oo puolustanut heikompia, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Koin, että pääsen helpommalla kun käännän pääni ja välttelen vastuuta. Se mitä en tajunnut oli, että käytökselläni tein kiusaamisesta hyväksyttävää. Olin mukana tuottamassa pahaa oloa - toimin arvojeni vastaisesti ja se hävettää. Vasta sen jälkeen kun mua on puolustettu, oon tajunnut miten tärkeää se on. Miten hyvä tunne on se, ettet jääkään yksin. Että joku toinen välittää ja on valmis heittäytymään arvostelun kohteeksi, jotta sulla olis parempi olla. Jos tänäpäivänä kohtaan kiusaamista, pyrin parhaani mukaan puuttumaan siihen. Tapahtuipa se sitten ulkona kaduilla tai somessa. Tapahtuipa se tutulle tai tuntemattomalle. Välillä mietin, että kannattaakohan tässä nyt avata suu ja kuuluukohan tää ees mulle, mutta sit muistan, että mitä menetettävää mulla on? Kiusaaminen kuuluu meille kaikille, jokaisella meillä on oikeus ja vastuu puuttua siihen. Mä haluan olla mukana kitkemässä kiusaamista tästä yhteiskunnasta, eikä se tapahdu sillä että olen hiljaa ja käännän pääni. Jokainen meistä tarvii tukea ja joskus se pieni ele, joka ei vaadi multa kauheesti, voi olla korvaamaton sille toiselle. Käy lukemassa kiusauskokemuksia ja/tai jättämässä omasi osoitteessa stopkiusaamiselle.fi. Storyssa lisää ❤ #stopkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan 📷: @gullichsen

A post shared by SARA TICKLE (@saratickle) on

View this post on Instagram

Kaupallinen yhteistyö Citycon Kauppakeskukset kanssa | Tässä kuvassa puhutaan kiusaamisesta ja siitä, kuinka itse olen ollut aikoinani koulukiusaaja. Kiusaaminen on helppo tapa purkaa pahaa oloa. Ei tarvitse käsitellä omaa kipua, heittää sen vaan eteenpäin. Ihmisillä on vaikeita asioita elämässä, ja kaikilla ei välttämättä ole taitoja käsitellä pahaa oloaan tai ei ole ihmisiä ympärillä auttamassa sen kanssa. Tämä ei tietenkään oikeuta kiusaamiseen. Osa syy kiusaamiseen voi myös olla halu kuulua joukkoon, ja halu kuulua siihen “parempaan” ryhmään mieluummin kuin alistettuun ryhmään. Halutaan nostaa omaa sosiaalista asemaa. Olen miettinyt syitä omalle kiusaamiselleni. Ehkä se oli omaa heikkouttani ja epävarmuuttani, jota yritin piilottaa olemalla kovempi, mitä olin. Ehkä se oli huomion hakemista tai hyväksyntää. Sen tiedän ettei kiusatussa ollut koskaan mitään vikaa. Koen, että turvallisten tilojen luominen, oli kyseessä sitten työpaikat, koulut tai kauppakeskukset, on tärkeässä osassa kiusaamisen lopettamisessa. On meidän kaikkien tehtävä luoda psykologisesti turvallisia tiloja ympärillä oleville ihmisille. Kohdataan ihmiset ihmisinä. Juuri niin kauniina ja keskeneräisinä, mitä he ovat. Kuunnellaan ja nähdään toisemme. Käy myös lukemassa muiden tarinoita kiusaamisesta stopkiusaamiselle.fi saitilta Kuva @yagila #STOPkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan

A post shared by Joonas Pesonen (@pesojoonas) on

Voit jakaa tarinasi nimettömänä, oletpa sitten kiusattu tai kiusaaja. Luethan ensin ohjeet. Somessa voit haastaa kaverisi mukaan kiusaamista vastaan ja julkaista oman kiusaamisen vastaisen kannanottosi käyttämällä #STOPkiusaamiselle. Tehdään yhdessä stoppi typeryydelle!

Kaipaatko apua?

3000/3000

TARINAT

4

symppaa

5 kuukautta sitten

Oon kokenu häpeää, ja itkua kiusaamisen takia. Mitä kiusaaja muka hyötyy siitä? Tuleeko vain mukava olo olla päällikkö ja saada vallan tunnetta? Olen itse tämän vielä kovin lyhyen elämäni aikan yhdesti kiusannut. Tilanteessa ei sitä kylläkään taida tajuta, miltä kiusatusta tuntuu. Oltiin siis tramboliinilla. Naapuri(pari vuottamua nuorempi) pukkasi noin 5v pojan trampalla maaha ja se sano jotain "Au!" ja se kiusaaminen loppu sitte siihe. Pyydeltiin sen jälkeen kovasti anteeksi ja nyt meijä välit on hyvät nyt. ,')

Kiusaaja

2

symppaa

5 kuukautta sitten

Muistin että nyt kolmos luokalla jossain vaiheessa meidän piti löytää erot luokasta ja ehdotin meidän luokan kaappia joka oli raollaan sitten yks meidän luokkalainen viisasteli:- Se on aina auki. Hän nousi ja yritti laittaa kaappia kiinni väkisin.. Minulle tuli paha mieli.. Mutta sitten yks toinen sanoi jotain en muista enään mitä, mutta kuitenkin hän puuttui siihen (pieneen? kiusaamiseen) tsemppiä kaikille kiusatuille ja kiusaaja: LOPETA kiusaaminen Ps. Olen vain 10 vuotias tyttö enkä osaa sanoa kauheasti mitään... En ole enempää joutunut kiusatuksi enkä ole IKINÄ ollut kiusaaja muistaakseni..Ei muuta :]

10 vuotias

4

symppaa

5 kuukautta sitten

Minua kiusataan koulussa sen takia että minulla on erilainen kirja kuin muilla ja minua syrjitään. Minua syytetään kiusaajaksi vaikka olen kiusattu. Tähän on puututtu mutta se jatkuu silti tätä on jatkunut jo 6.vuotta. Jotkut sanovat että aiheutan heidät ongelmiin vaikka kerron opettajalle. Minä olen helppo kohde olen hiljainen. Ykkös-kolmos luokalla minua kiusattiin ja en kertonut kenellekään itkin yöt ja pelotti mennä kouluun kun ei tiennyt mitä muut ajattelevat. 4-6 luokalla uskalsin kertoa vanhemmille. Minua kiusataan vieläkin eri kirjasta. 1-2 luokalla minulla oli R-vika ja kaikki kiusasi siitä ja he aina sanoivat "sano r" "sä et osaa sanoo R-kirjainta" Mutta minulla ei ole enää R-vika. Mutta en tajua miksi minun kaverit esittää kaveria vaikka oikeesti puhuu pahaa selkäni takana ja syrjii minua.

Kiusattu ja yksinäinen 😣🤫

4

symppaa

5 kuukautta sitten

Vedettiin puusta alas ja käsi murtu. Yks yritti työntää auton alle kun olin pyörän päällä. Muut uhkasivat vapaa aikaani tavoilla mitkä sai paljon ahdistuneisuutta myös aikaan. Tästä huolimmatta suurin osa kiusaajista on huumeiden käyttäjiä, syrjäytyneitä jne. Eiköhän ne ole oppinsa saaneet mutta jos elämä menee kiusaajien takia nuorena vituiks ni onhan silloin paikka ruveta ajatteleen, että nyt on pakko kerätä voimia ja voittaa tää taistelu mitä en edes itse välttämättä aloittanut. Väkivaltaa ei suosita mut silloin kun tulee viis poikaa vastaa yksi poika ja ne tulee rääkkään sua niin kyllä puolustaa voi vaikka ehkä tänä päivänä paras on ottaa puhelimen kamera auki ja vaikka lähtee juokseen himaan todisteiden kera niin eiköhän pikku jannut opi kun tulee isot herrat puhutteleen.

Kiusattu

2

symppaa

5 kuukautta sitten

Mut on jätetty yksin tarhassa, eskarissa ja koulussa enään sitä ei tapahdu mutta olen todella hiljainen

Marsu

4

symppaa

5 kuukautta sitten

1-2 luokalla olin normi pikkutyttö jolla kavereita oli, luulin että näin elämä oltiin mulle asetettu. Vaikka ykkös luokalla myöhästelin koulusta ja en tehnyt aina läksyjä se ei onneksi muuttanut mitään ä. Pääsin musiikkiluokalle 3luokalla se oli parasta! Sinä vuonna kuitenkin kiusaaminen alkoi... Oli kaks poikaa jotka kiusas mua, en tiiä miks? Eka otin kaiken huumorina enkä loukkaantunut. Mutta sitten se vain paheni, ne töni mua, potki talvisin jäälle ja vaikka sanoin opelle vaikka kuinka monta kertaa, nii mitään ei tapahtunut. Ope vaan sanoi että hän puhuu rehtorille mutta ei! Ope ei muka muistanut. Olin viisi kuukautta kiusattu, kunnes asia hoidettiin loppuun. Minua ei enää kiusattu, mutta sitten alkoi kiertää huhuja että paraskaverini varastaisi rahaa. Ja minä tyhmä lähdin siihen mukaan, se tuntui hirveältä, sitten kun asia oli sovittu tajusin että kuinka typerä olenkaan ollut! Nykyään saan kuulla koostani sisaruksilta huumorin merkeissä. Tsemppiä kaikille kiusatuille!

kiusatusta kiusaajaksi

3

symppaa

5 kuukautta sitten

Kaikki alkoi jo hoidossa. Olin 4-5 vuoden ikänen kun menin iltapäiväksi hoitoon. Jossa oma isosiskoni oli myös. Aluksi kiusaaminen oli vain yksinäisyyttä ja sitä että mua ei otettu leikkeihin mukaan. Mutta eskariin mennessä kiusaaminen lisääntyi. Ja opettaja ei puuttunut siihen millään tavalla. Jo 5-6vuoden ikäiset lapset osasivat satuttaa. Ala-asteella meno vain jatkui. Haistattelua ja syrjintää. Purkan laittoo hiuksiin. Joiltakin sain myös lyöntejä. Mutta ne sattuivat vähemmän kuin ne sanat. Ne sanat mitkä olivat kuulemma vaan vitsiä. Aloin pelätä kouluun menoa. Ahdisti. Halusin vaan jäädä kotiin nukkumaan. Kotiin missä omat siskot myös jättivät yksin. Eivät ottaneet leikkeihin mukaan. Olin enimmäkseen yksin. 5 ja 6 luokalla luovutin ja en enään edes yrittänyt. En yrittäny ystävystyä kenenkään kanssa. En enään jaksanut. Toivoin vain pääseväni pois. Mua inhottiin joka paikassa. Aloin lopulta kiusaamaan muita. Nuorempia. Kostin heille ne kaikki sanat ne joka ikisen lyönnin. Ylä-asteelle siirryttyä voin todella huonosti. Eikä vain se kiusaaminen koulussa vaan harrastuksissa ja ihan sama mihin menin mua kiusattiin tai syrjittiin. Ylä-asteella sain lopulta 3 "kaveria" tai niin kuvittelin mutta parin vuoden päästä selvis että he olivat niitä jotka mun asioita muille levitti. He aloittivat monet jutut. Lopulta aloin kiusaamaan vielä enemmän muita. Jos joku yritti kiusata mua annoin takasin mutta pahemmin. Kiusasin heitä jotka istuivat yksin välitunteja. Heitä jollainen olin itsekkin. Ei se helpottanut oloa. Ei yhtään. Halusin kuolla. Ja joka ikinen Tapa ittes kommentti vei mua lähemmäs itsemurha yritystä. Luulin että kaikki loppuis kun pääsisin ylä-asteelta mutta edelleen 6 vuotta ylä-asteen lopusta olen edelleen kiusattu. Ku menin opiskelemaan sain niskaani lisää ilkeitä kommentteja. Ja no aloin puolustamaan itseni. En antanut muille mahdollisuutta tutustua muhun. Koska pelkäsin että jokainen satuttaa vaan enemmän. Edelleen ne ilkeät kommentit ja lyönnit estävät mua elämästä. Edelleen pelkään joutuvani kohteeksi. Ja edelleen olen kohde. Jopa ihmiset jotka eivät tiedä kuin nimeni huutelevat ja nauravat ilkeyksiä. Kuinka monta vuotta mun tarvii vielä jaksaa? Kuinka monta ihmistä saa vielä murtaa mua enemmän? Kuinka paljon mun tarvii antaa anteeks? Ja miten pystyn elämään kun tiedän tehneeni jollekkin toiselle samoin? Kiusatusta tuli kiusaaja. Syrjitystä tuli syrjiä. En anna muiden tulla liian lähelle jotta he eivät voi satuttaa. Tällä hetkellä jokanen hyvä kommenttikin tuntuu vittuilulta. Jokainen katse tuntee halveksuvalta. Jokanen ihminen kuitenkin vain satuttaa. Koska voin taas olla onnellinen? Koska voin laskea suojamuurit ilman pelkoa hyökkäyksestä. Joka ikinen ilkea sana satuttaa. Anteeksi pyyntö on turhaa koska se ei korjaa haavoja.

Kiusatusta kiusaajaksi

5

symppaa

6 kuukautta sitten

Härnäsin ennen yhtä kaveriani. Juoksin karkuun, mulkoilin ja kerran halusin estää häntä menemästä kotiin koulusta. En kuitenkaan uskaltanut. Onneksi. Olin silloin nuori kolmas luokkalainen tyttö enkä ymmärtänyt kiusaamista. En ole ihan varma, mutta taisin ehkä kerran yrittää piilottaa hänen lakkinsa. En kai uskaltanut sitäkään tehdä. En muista. Nykyään ollaan parhaita kavereita ja en voi kuvitella elämääni ilman häntä❤ Jos voisin mennä ajassa taaksepäin, peruisin kaikki mun ilkeät teot.

Kiusaaja

3

symppaa

6 kuukautta sitten

Eli tarinani alkaa siitä kun synnyin. Perheessäni on ollut paljon todella vaikeita asioita ja minä kasvoin niitten kanssa. Perheessäni on ollut raha ja alkoholi ongelmia. Vieläkin löytyy niitä mutta ei niin pahasti. Kun olin jotain 6-8 äitini sairastui. Hänellä oli Skitsofrenia ja joutui olemaan paljon sairaalassa. Jouduin huostaan 3 vuodeski kunnes muutin isälleni. Tämä ja muut ongelmat sai minut jo 9 - Vuotiaana käyttäytymään huonosti. Tappelin paljon tarhassa ja koulussa. Olin myös reilusti yli painonen joka toi mukanaan kiusausta ja se ruokki minun huonoa käytöstä. Kaikki muut blaa blaa blaa vittu saatana en jaksa avautua

Eli tarinani alkaa

2

symppaa

6 kuukautta sitten

Kaikessa ei aina edes ollut mitään järkeä, mutta tarpeeksi kun asioita toistettiin joka ikinen vuoden päivä niin kyllä ne sinne takaraivoon lopulta iski. Kiusattiin päästä, hiuksista, hampaista, arvosanoista,vaatteista. Suurimmaksi osaksi kiusaaminen keskittyi sairauden aiheuttamaan ulkonäkö eroavaisuuteen joka todellisuudessa on lopulta hyvin pieni. Kiusattiin netissä, koulussa, vapaa-ajalla missä ikinä. Kiusattiin tarhasta suunnilleen ammattiopiston loppuun. Kyllä ne vuodet on arvet jättänyt ja pelko julkisia paikkoja ja tilanteita kohtaan välillä tulee ilmi ja raakuus itseään kohtaan. ”Miten tollaisen vammaisen kaveri voi olla” olen löytänyt rakkaan poikaystäväni joka on näyttänyt ettei maailma ole niin kamala paikka. Minun kohdalla kiusaamis ajat on loppu, mutta ei niitä pahimpia sanoja unohda koskaan. Toivon, että joku päivä en ole niin raaka itseäni kohtaan.

Kiusattu

#STOPKIUSAAMISELLE

Some icons

Ohjeet

Kerro omin sanoin omakohtainen kokemuksesi kiusaamiseen liittyen. Voit olla kiusattu, kiusaaja, kiusatun äiti/isä, kiusaajan äiti/isä, kiusatun kaveri, kiusaajan kaveri jne. Voit myös kertoa, millä tavoin sinun mielestäsi kiusaamista voisi vähentää.

Muista korrekti kielenkäyttö.

Älä mainitse ketään nimeltä.

Pidätämme oikeuden moderoida tekstejä ja olla julkaisematta sopimattomia sisältöjä.

Sivustomme käyttää evästeitä parhaan käyttökokemuksen takaamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. OK / Lue lisää.