#STOPkiusaamiselle – yhdessä kiusaamista vastaan

Joidenkin asioiden suhteen on hyvä olla nollatoleranssi. Kiusaaminen on yksi niistä. Sen lisäksi, että ei sorru itse kiusaamaan, on hyvä myös puuttua asiaan, jos näkee jotakuta kiusattavan.

Citycon on jo pitkään tehnyt yhteistyötä nuorison ja nuorison kanssa tekemisissä olevien toimijoiden kuten vartijoiden kanssa. Kauppakeskuksissamme on yhteensä yli 3 000 STOP kiusaamiselle -lupauksen tehnyttä. Lisäksi mukaan lähtevät mm. Lakko, Tuure Boelius, Jennysvoices, Karoliina Tuominen, ZoneVD, Jasminsofi, Sara Parikka, Sara Vanninen, Pesojoonas, Jekku Berglund, Tamankylanhomopoika, Veerabianca, Minja Koskela sekä Sonja Aiello. Liity joukkoon, käydään yhdessä kiusaamista vastaan!

LUE LISÄÄ CITYCONIN TOIMINNASTA NUORTEN KANSSA

Katso ketkä kaikki ovat jo mukana!


Kiusaaminen voi jättää kipeät arvet niin kiusatun kuin kiusaajan elämään pitkäksikin ajaksi. Usein puhuminen auttaa. Muiden muassa tubettajat Lakko ja Tuure Boelius kertovat videoilla omista kokemuksistaan ja ennen kaikkea siitä, miten he ovat selvinneet voittajina.
Lue myös some-vaikuttajien omakohtaiset tarinat.

View this post on Instagram

kaupallinen yhteistyö: Citycon Kauppakeskukset Mä oon ollut se, joka on sulkenut silmät kiusaamiselta. En oo puolustanut heikompia, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Koin, että pääsen helpommalla kun käännän pääni ja välttelen vastuuta. Se mitä en tajunnut oli, että käytökselläni tein kiusaamisesta hyväksyttävää. Olin mukana tuottamassa pahaa oloa - toimin arvojeni vastaisesti ja se hävettää. Vasta sen jälkeen kun mua on puolustettu, oon tajunnut miten tärkeää se on. Miten hyvä tunne on se, ettet jääkään yksin. Että joku toinen välittää ja on valmis heittäytymään arvostelun kohteeksi, jotta sulla olis parempi olla. Jos tänäpäivänä kohtaan kiusaamista, pyrin parhaani mukaan puuttumaan siihen. Tapahtuipa se sitten ulkona kaduilla tai somessa. Tapahtuipa se tutulle tai tuntemattomalle. Välillä mietin, että kannattaakohan tässä nyt avata suu ja kuuluukohan tää ees mulle, mutta sit muistan, että mitä menetettävää mulla on? Kiusaaminen kuuluu meille kaikille, jokaisella meillä on oikeus ja vastuu puuttua siihen. Mä haluan olla mukana kitkemässä kiusaamista tästä yhteiskunnasta, eikä se tapahdu sillä että olen hiljaa ja käännän pääni. Jokainen meistä tarvii tukea ja joskus se pieni ele, joka ei vaadi multa kauheesti, voi olla korvaamaton sille toiselle. Käy lukemassa kiusauskokemuksia ja/tai jättämässä omasi osoitteessa stopkiusaamiselle.fi. Storyssa lisää ❤ #stopkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan 📷: @gullichsen

A post shared by SARA TICKLE (@saratickle) on

View this post on Instagram

Kaupallinen yhteistyö Citycon Kauppakeskukset kanssa | Tässä kuvassa puhutaan kiusaamisesta ja siitä, kuinka itse olen ollut aikoinani koulukiusaaja. Kiusaaminen on helppo tapa purkaa pahaa oloa. Ei tarvitse käsitellä omaa kipua, heittää sen vaan eteenpäin. Ihmisillä on vaikeita asioita elämässä, ja kaikilla ei välttämättä ole taitoja käsitellä pahaa oloaan tai ei ole ihmisiä ympärillä auttamassa sen kanssa. Tämä ei tietenkään oikeuta kiusaamiseen. Osa syy kiusaamiseen voi myös olla halu kuulua joukkoon, ja halu kuulua siihen “parempaan” ryhmään mieluummin kuin alistettuun ryhmään. Halutaan nostaa omaa sosiaalista asemaa. Olen miettinyt syitä omalle kiusaamiselleni. Ehkä se oli omaa heikkouttani ja epävarmuuttani, jota yritin piilottaa olemalla kovempi, mitä olin. Ehkä se oli huomion hakemista tai hyväksyntää. Sen tiedän ettei kiusatussa ollut koskaan mitään vikaa. Koen, että turvallisten tilojen luominen, oli kyseessä sitten työpaikat, koulut tai kauppakeskukset, on tärkeässä osassa kiusaamisen lopettamisessa. On meidän kaikkien tehtävä luoda psykologisesti turvallisia tiloja ympärillä oleville ihmisille. Kohdataan ihmiset ihmisinä. Juuri niin kauniina ja keskeneräisinä, mitä he ovat. Kuunnellaan ja nähdään toisemme. Käy myös lukemassa muiden tarinoita kiusaamisesta stopkiusaamiselle.fi saitilta Kuva @yagila #STOPkiusaamiselle #yhdessäkiusaamistavastaan

A post shared by Joonas Pesonen (@pesojoonas) on

Voit jakaa tarinasi nimettömänä, oletpa sitten kiusattu tai kiusaaja. Luethan ensin ohjeet. Somessa voit haastaa kaverisi mukaan kiusaamista vastaan ja julkaista oman kiusaamisen vastaisen kannanottosi käyttämällä #STOPkiusaamiselle. Tehdään yhdessä stoppi typeryydelle!

Kaipaatko apua?

3000/3000

TARINAT

16

symppaa

6 kuukautta sitten

Olen tässä pidemmän aikaa sivusta seurannut tyttäreni kiusaamista. Tyttäreni kun ei saisi olla muka kenenkään kaverin kanssa keksitään jostain kaverista johon tyttö haluaa tutustu juoruja että kaveri juo viiltelee ja polttaa. Sitten halutaan että tappaa itsensä kukaan ei susta tykkää kukaan ei sua ole tänne toivonut

Äiti

14

symppaa

6 kuukautta sitten

Minua on kiusattu ala-asteen 2 luokalta yläasteen 9 luokkaan asti koulussa ja koulumatkalla. Kiusaaminen jätti pysyvät arvet ja en hevillä luota ihmisiin.

koulukiusattu v.1991

11

symppaa

6 kuukautta sitten

Muutin ala-asteella Helsingistä pienelle paikkakunnalle ja mua kiusattiin ensin puhetyylini takia (stadin slangi). Kun olin jo päässyt puhetyylistä, alettiin kiusata silmälasien takia ja siksi koska olin ”hiku”, ”kympin oppilas”. Sitten kiusaamisesta tuli fyysistä. Se jätti arvet. Pitkään ajattelin aina uudessa koulussa ja uudessa työpaikassa, että mua ei hyväksytä tänne ja odotin että kohta taas kiusataan. Ei kuitenkaan kiusattu. Opinnoissani kuulin monta samankaltaista tarinaa. Nyt olen ammatiltani lastenohjaaja, työskentelen päiväkodeissa ja kouluissa, ja pääsen työssäni vaikuttamaan kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Konkreettisia tilanteita on ollut paljon. On ollut sitäkin, että avustajia tai opettajia on kiusattu. Toivon, että voin omalta osaltani auttaa kiusattuja ja myös estää lasten kiusatuksi joutumista. Lapsena pelotti sanoa vastaan. Nyt aikuisena velvollisuuteni on puuttua tilanteisiin. Jokaiselle lapselle ja nuorelle antaisin neuvoksi kertoa edes jollekin aikuiselle. Mieluiten vanhemmille tai opettajalle, mutta jos et uskalla, niin ihan kelle vaan aikuiselle.

Lastenohjaaja

16

symppaa

6 kuukautta sitten

mua kiusattiin kauan mun ylipainosta. kiusaaminen alko jo kun olin tarhassa. mua nimiteltiin ja heiteltiin takiaisilla ja kivillä ja lyötiin, mutta ikinä siihen ei puututtu. kun vihdoin koulu urani alotin, olin niin innoissani, että jes koulu! heti 1lk mua alettiin taas kiusaamaan. sillon mua alettiin kiusaamaan myös mun r-viasta. erotuin aina joukosta ja ihmiset aina muisti osottaa sen että olin erinlainen, niitten mieleestä huonolla tavalla. yritin kertoa kiusaamisesta, mutta koulu ei tehnyt mitään. kiusaaminen vaan jatku ja jatku ja paheni. kun oli 2015 kesä, millon olin just päässyt 5lk, aloin viiltelemään, koska oli niin paha olla kaiken sen kiusaamisen takia. 6lk lopulla, jotkut koululaiset sai tietää mun viiltelystä, ja siitä vasta se kiusaaminen alko. kun multa kysyttiin että miks viiltelen; mä sanoin että mulla on paha olla, koska mua kiusataan niin paljon. sain joka päivä viestejä ja jopa koulussa sellasia kommentteja että mun pitäis tappaa itteni. vanhemmat raportoi kiusaamisesta rehtorille ja opettajalle. asialle ei tehty yhtään mitään. mut laitettiin rehtorin kansliaan istumaan kiusaajien kanssa yksi kerrallaan ja sanottiin että selvittäkää tää. vähän myöhemmin sain kuulla, että rehtori oli sanonut muille oppilaille, mm. kiusaajille että ”se valehtelee, ei sitä oikeasti kukaan kiusaa”. kun 6lk loppu, olin niin onnellinen että pääsin siitä paikasta pois. mutta eihän se kiusaaminen siihenkään loppunut vaan myös kesälomalla mulle huudeltiin ja viestiteltiin. 7lk alko ja uus koulu alko. kiusaaminen tuplaantu taas. sinä maaliskuussa mä yritin itsemurhaa. mut otettiin vasta sillon tosissaan hoitotahojen ja opettajien puolesta. kiusaaminen ei kyllä loppunut. mä kärsin hiljaisuudessa, koska kukaan ei tehnyt mitään. mun 7lk suoritukset oli huonoja ja lintsasin koko ajan. just ja just pääsin luokalta. kun 7lk loppu, mä päätin että mä en kestä tätä enää, että mulla on liian paha olla. vaihdoin koulua sinä syksynä ja mut otettii (aika) avosylin vastaan ja sain ihania ystäviä ja opettajia.. myös hoitokontaktit on upeita. tällä hetkellä oon melkein vuoden ollut ilman viiltelyä, 19 elokuuta tulee vuosi täyteen. mä selvisin, ja oon ylpeä ittestäni vaikka en olis ikinä uskonut.

mhmyh

11

symppaa

6 kuukautta sitten

Mua kiusattiin ala-asteelta asti suhteellisen rankasti siihen ikään nähden. Olin kai kiusaajan mielestä liian erilainen. Mä pelkäsin mennä kouluun kiusaamisen vuoksi. Oli ihan fyysistä väkivaltaa mukana, semmosta tuuppimista ja muutaman kerran lyömistäkin. Tavaroita varastettiin, pipoa heiteltiin, mulle naureskeltiin ja mun henkilökohtaisia asioita leviteltiin. Suuri osa kavereista lähti mukaan kiusaamiseen, ehkä sitä tajuamatta. Kiusaamiseen ei vielä ala-asteella puututtu, koska opettajat uskoi kiusaajaa mun sijaan. Yläasteellakin kiusaamista jatkui, mutta onneksi paljon lievempänä. Yläasteella mua uskottiin, kiusaamiseen puututtiin ja se loppui. Kiitos siitä yläkouluni kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Se oli tosi rankka kokemus, joka vei luottamuksen ihmisiin ja kulkee mukana ajatuksissa edelleen.

Nainen 16v

13

symppaa

6 kuukautta sitten

Siis aloitetaan ala-asteesta. Olin ala-asteella aika yksin ja minun haukuttiin ja syrjittiin. Olin aina se joka valittiin viimeisenä. Olin niin pieni etten uskaltanut sanoa asiasta vanhemmilleni vaan annoin kiusaamisen jatkua. Opettajatkaan eivät huomanneet sitä. Noh sitten kun olin 6lk meidän luokalle tuli uusi oppilas ja sitten ne kiusaajat saivat hänetkin mukaan siihen, että minua kiusataan. Yksi välitunti on jäänyt aidosti minun mieleen. Olin välitunnilla normaalista ja sitten yksi minua isompi poika tulee minun viereen ja rupeaa tönimään minua.. Sitten kaikki muutkin pojat jatkavat samaa ja tytöt nauravat vieressä. Meidän koulun eskarilaiset kävivät minun onnekseni sanomassa siitä opettajille ja opettajat tulivat väliin. En ees halua kuvitella missä kunnossa olisin oikeasti sen jälkeen ollu. Kun pääsin ylä-asteelle 7lk sujui hyvin ilman sen suurempaa kiusaamista. Mutta sitten koitti 8lk se pahin. Minua haukuttiin todella todella pahasti ja jätettiin porukasta oman siskoni takia.. Olin silloin aivan rikki.. En sanonut mitään kelekkään vaan itkin joka ilta itseni uneen.. Nyt käyn lu2 vuotta ja minua ei kiusata enää! Haluan oikeasti sanoa, että kertokaa heti jollekkin jos näätte kiusaamista tai sinua itseä kiusataan! Se ei ole oikein olipa tilanne mikä tahansa!

Yksinäinen

11

symppaa

6 kuukautta sitten

Mua on kiusattu 1 luokasta asti. Ja sitä on jatkunut nyt tähän päivään asti ja menen Ammattikoulun 2 luokalle. Minun kiusaaminen on ollut henkistä sekä fyysistä ja se on pahentunut vuosien varrella ensin se oli haukkumista. Sitten muuttui syrjimiseks ja tönittiin koulussa.... Minun mielestä kiusaaminen on ehdottomasti väärin ja kiusaajia pitäisi auttaa lopettamaan kiusaaminen... Jotenki muutenki kuin huutamalla heille. KIUSAAMINEN ON VÄÄRIN!!

Kiusattu 10 vuotta

11

symppaa

6 kuukautta sitten

Mua on kiusattu ala-asteelta lähtien. Alkujaan olin reipas, pirteä, kaikkien kaveri. Kiusaajat alkoivat levittämään kaikkea roskaa minusta. Minua välteltiin. Pyöräni rikottiin. Ihmiset tulivat ryhmässä ympärilleni ja alkoivat töniä ja haukkua. Perheeni oli köyhä enkä voinut mitään sille, että ei ollut varaa esim. vaatteisiin. Kuudenteen luokkaan mennessä pirteä hymyni oli muuttunut katseeksi, jonka takaa näkyy tuskaa. Päästyäni ylä-asteelle osa entisistä luokkakavereistani jatkoi samaan kouluun. Alussa sain joitain kavereita uusista ihmisistä. Ei kestänyt kauaa, kun roskapuheet saavuttivat uudet ystäväni. Ystäväni siirtyivät kauemmas minusta oppitunnilla ja katsoivat minua kuin roskaa. Minua nöyryytettiin julkisesti. Somessa leviteltiin minusta kuvia, jotka olivat muokattuja. Koulun jälkeen bussissa ihmiset huutelivat lähes aina,eikä kukaan puuttunut asiaan. Ei kenenkään tule sietää tälläistä. Jos ei ole turvallista mennä kouluun, sinne ei tule mennä. Olisipa näinä aikoina ollut joku turvallinen aikuinen, joka olisi pitänyt huolta minusta, kun omat vanhemmat kulkivat omia synkkiä polkujaan. Kiusaajat, se ei ole yhtään ihailtavaa "suosiota" mitä te saatte, kun ajatte toisia alemmas. Varsinkin aikuisena tulette huomaamaan, miten säälittävää toimintanne oli.

Nainen 19

37

symppaa

6 kuukautta sitten

Halusin joskus olla hajuton, mauton ja väritön, etten ainakaan pahottais kenenkään muun mieltä tai joutuis kenenkään silmätikuks. Breaking news: Hommahan on kuitenkin niin et miten tahansa perin täällä olitkin nii lähes kaikki meistä on/on ollu kiusattuja JA kiusaajia. Oon ite nähny myös molemmat puolet ja siks haluun omilla valinnoilla vaikuttaa siihen ettei kukaan joutus kokemaan sitä, ainakaan omien tekemisten ja sanomisten takia!

Karoliina Tuominen

50

symppaa

6 kuukautta sitten

Mulle naureskeltiin, kun olin uimatunneilla ainoa pojista, joka ei uskaltanut mennä syvään altaaseen tai tehdä uimahyppyjä

ZoneVD

#STOPKIUSAAMISELLE

Some icons

Ohjeet

Kerro omin sanoin omakohtainen kokemuksesi kiusaamiseen liittyen. Voit olla kiusattu, kiusaaja, kiusatun äiti/isä, kiusaajan äiti/isä, kiusatun kaveri, kiusaajan kaveri jne. Voit myös kertoa, millä tavoin sinun mielestäsi kiusaamista voisi vähentää.

Muista korrekti kielenkäyttö.

Älä mainitse ketään nimeltä.

Pidätämme oikeuden moderoida tekstejä ja olla julkaisematta sopimattomia sisältöjä.

Sivustomme käyttää evästeitä parhaan käyttökokemuksen takaamiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. OK / Lue lisää.